Asunnot Praha
E-apartment Prague
+420 603 99 1234

Praha

Praha on Tšekin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Praha sijaitsee Vltavajoen (saks. Moldau) rannalla. Tšekeistä yli kymmenesosa, noin 1,2 miljoonaa, asuu pääkaupungissa, lähinnä kantakaupungin ulkopuolisissa lähiöissä. Historiallisessa keskustassa asuu noin 40 000 ihmistä.

Praha

Valuutta

Currency

Liikenne
Praha on Euroopan liikenteen solmukohtia. Tärkeimmät rautatieasemat ovat Hlavní nádraži (Päärautatieasema), Holešovice, Smíchov ja Masarykovo nádraží. Kaupungissa on myös jokisatama. Prahassa sijaitsee Václav Havelin kansainvälinen lentoasema.
Prahan julkinen liikenne koostuu kolmesta metrolinjasta A, B ja C sekä raitiovaunu - ja bussilinjoista. Myös paikallisjunaliikenne on säännöllistä.

Liikenne

Nähtävyydet
Prahan lempinimiä ovat muun muassa Kultainen kaupunki, Sadan tornin kaupunki, Kaikkien kaupunkien äiti ja Euroopan eurooppalaisin kaupunki. Se on erittäin suosittu kaupunkimatkojen kohde vanhojen ja kauniiden rakennustensa ansiosta, jotka edustavat hyvin monenlaisia arkkitehtonisia tyylisuuntia barokista kubismiin.Tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat:

Prahan linna - (tšek. Pražský hrad) on keskiajalla perustettu linnoitus Prahassa, Tšekin tasavallassa. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan Prahan linna on suurin muinaislinna maailmassa. Linna on peräti 570 metriä pitkä ja keskimäärin 128 metriä leveä; pinta-alaksi muodostuu 7,3 hehtaaria.Prahan linnan perusti 800-luvulla prinssi Bořivoj. Linna on sittemmin rakennettu useaan kertaan uudelleen. Lukuisista tulipaloista ja valloituksista huolimatta linnassa on säilynyt useita rakennuksia ja rakennelmia koko linnan historian ajalta.Vuodesta 1918 linna on toiminut myös Tšekkoslovakian ja nykyisin Tšekin presidentin virka-asuntona. Vahdin vaihto linnan porttien edessä tapahtuu joka tunti. Keskipäivän aikaan seremonia sisältää myös fanfaarit. Hradčany eli Prahan linnan alue, Tšekin kuninkaiden valtaistuin kautta aikojen, käsittää monia rakennuksia, mukaan lukien goottilaisen Pyhän Vituksen katedraalin (Prahan tunnetuimman maamerkin), useita palatseja, luostarin, museoita ja gallerioita, näkötorneja, Pyhän Yrjön basilikan sekä Kultaisen kujan.

Prahan linna

Kaarlensilta (tšek. Karlův most) on Vltavajoen ylittävä kuuluisa kivinen goottilaistyylinen silta Prahassa, Tšekin tasavallassa. Kaarlensilta on 516 metriä pitkä ja lähes kymmenen metriä leveä. Se koostuu kuudestatoista kaaresta. Silta yhdistää toisiinsa Prahan Pienen puolen (Malá Strana) ja Vanhankaupungin (Staré Město).
Nykyään sillalla saa liikkua vain jalan, mutta aiemmin sen yli liikennöivät ensin hevos- ja sitten sähköraitiovaunut sekä autot.
Sillan molemmissa päissä on torni. Sekä Vanhankaupungin puoleiseen Staroměstská vežiin että Pienen kaupungin puoleiseen Malostranská vežiin pääsee kiipeämään ja ihailemaan Prahan ja Kaarlensillan maisemia. Nykyään sillan ovat vallanneet turistimassat, rihkamakauppiaat ja katutaiteilijat. Jos haluaa nauttia sillalla kävelystä rauhassa ilman tungosta, on parasta mennä sinne erittäin myöhään illalla tai erittäin aikaisin aamulla. Kaarlensillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1357 kuningas Kaarle IV:n aikana. Rakentamista johti arkkitehti Peter Parler, jonka muihin töihin kuuluu esimerkiksi Pyhän Vituksen katedraali Prahan linnassa. On sanottu, että muurauslaastiin sekoitettiin kananmunankeltuaisia vahvistamaan sillan rakennetta. Alun perin sillan nimi oli Kivisilta (Kamenný most) ja myöhemmin Prahan silta (Pražský most). Kaarlensillaksi sitä on kutsuttu vuodesta 1870 lähtien. Ennen nykyistä siltaa joen ylitti samalla kohden vuonna 1172 rakennettu Judithin silta, joka oli ensimmäinen kivisilta Vltavan yli. Se romahti tulvassa vuonna 1342. Toisin kuin edeltäjänsä, Kaarlensilta on selviytynyt monista tulvista: viimeksi vuonna 2002, kun maa koki pahimman tulvan viimeiseen 500 vuoteen. Siltaa koristavat kolmenkymmenen pyhimyksen patsaat, joista useimmat ovat parhaiden böömiläisten kuvanveistäjien tekemiä vuosien 1683 ja 1714 välisenä aikana. Sillalle ovat päässeet muun muassa Pyhä Johannes Nepomukilainen, Pyhä Vitus, Pyhä Luitgard, Johannes Kastaja, Pyhä Venceslaus, Pyhä Sigismund, Juudas Taddaeus ja Franciscus Assisilainen. Patsaista suosituin on varmaankin Pyhän Johannes Nepomukilaisen patsas. Hän oli tšekkiläinen marttyyripyhimys, joka teloitettiin heittämällä hänet sillalta alas kuningas Vaclav IV:n hallintokaudella. Patsaan muistolaatta kiiltää, sillä tuhannet ihmiset ovat kosketelleet sitä vuosisatojen aikana. Patsaan koskettamisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja varmistavan, että kyseinen henkilö vielä palaa takaisin Prahaan.

Kaarlensilta

Vanhankaupungin-aukio - tärkeimmät nähtävyydet täällä ovat Týn Neitsyt Marian kirkko ja tähtitieteellinen kellotorni. Torni on nyt osa kaupungintaloa joka perustettiin vuonna 1338 kun taas tähtitieteellinen torni on vuodelta 1410. Kello on hyvin viihdyttävä turistinähtävyys. Näet kaksitoista opetuslasta ilmaantuvan joka tunti klo 9:stä klo 21:een sen yläosassa. Kaupungintalon historialliset huoneet, torni ja goottilainen kappeli ovat auki yleisölle. Jan Husin patsas on monien ympäröivien historiallisten rakennusten keskipiste. Patsas paljastettiin heinäkuun 6. päivänä 1915 uskonpuhdistajan kuoleman 500. vuosipäivän kunniaksi. Hänen kannattajiensa kansallistunne 14. ja 15. vuosisadoilla johti lopulta hussilaissotiin. Patsaan modernista tyylistä johtuneesta alkupahennuksesta huolimatta se seisoo nyt tsekkiläisen identiteetin symbolina.
Prahan vanhankaupungin raatihuone (tšek. Staroměstská radnice) sijaitsee kaupungin keskipisteessä vanhankaupungin keskusaukion laidalla. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1338 ja 70-metrinen torni saatiin valmiiksi 1300-luvun lopulla. Rakennusta on laajennettu ja uusittu moneen otteeseen, mm. renessanssityylinen eteläsiipi valmistui 1600-luvulla. 1800-luvulla rakennettiin vielä tyyliltään uusgoottilainen itäsiipi, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa vuonna 1945.
Raatihuoneen seinässä on yksi Prahan suosituimmista nähtävyyksistä, astronominen kello. Sen rakensivat vuonna 1410 kellosepät Jan Sindel ja Mikulas Kadanilainen. Kello kertoo ajan lisäksi mm. auringon ja kuun sijainnin. Tasatunnein 12 apostolia vaeltaa kellossa olevan luukun aukosta ja kuolemaa kuvaava luuranko soittaa kelloa ja kääntää tiimalasin alassuin. Lopuksi kukko heiluttaa siipiään ja kiekaisee ylimmässä syvennyksessä luukkujen sulkeutuessa.

Vanhankaupungin-aukio & astronominen kello

Pieni puoli - (tšek. Malá Strana) on Prahan historiallinen kaupunginosa Vltava-joen ja Hradčanyn välissä. Alue koostuu 1600-luvulla ja sen jälkeen rakennetuista barokkityylisistä taloista ja on yksi Prahan suosituimmista turistikohteista. Malá Stranan pääkatu, Nerudova, kulkee alueen vanhaankaupunkiin yhdistävältä Kaarlensillalta Kuninkaanlinnaan. Se on saanut nimensä kuuluisan tšekkiläisen kirjailijan Jan Nerudan mukaan, joka syntyi, asui ja kirjoitti kaupunginosassa. Nerudan kirja Povídky malostranské (1878, suom. Prahalaistarinoita 2000) kertoo vilkkaasti elämästä Mala Stranassa.

Pieni puoli

Josefov (saks. Josefstadt) on Prahan juutalainen kortteli. Sitä kutsutaan myös Prahan juutalaiseksi ghetoksi. Josefov sijaitsee Vanhankaupungin aukion ja Vltavajoen välissä. Juutalaiskorttelin historia alkaa jo 1200-luvulta, jolloin kaupungin juutalainen yhteisö määrättiin muuttamaan yhdelle alueelle. Vuonna 1850 kaupunginosa sai nimen Josefstadt (Joosefinkaupunki) 1700-luvulla Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa hallinneen Joosef II:n mukaan. Josefovin rakennuskantaan kuuluvat muun muassa kuusi synagogaa, joista Vanha-Uusi Synagoga (tšek. Staronová synagoga) on vanhin. Se on rakennettu varhaiseen goottilaiseen tyyliin 1200-luvun lopulla. Nykyään se on Prahan juutalaisen yhteisön pääsynagoga. Lisäksi alueella on Juutalainen kaupungintalo ja 1400-luvulta 1700-luvulle käytössä ollut Vanha juutalainen hautausmaa, jossa on noin 12 000 hautaa.

Josefov

Prahan Kansallisteatteri - (tšek. Národní divadlo) on aina ollut tärkeä Tšekin kulttuurillisen heräämisen symboli. Teatteri avattiin vuonna 1881, jolloin siellä esitettiin Bedřich Smetanan ooppera Libuše. Arkkitehti Josef Zitekin suunnittelema uusrenessanssityylinen teatteri paloi kaksi kuukautta myöhemmin, mutta se rakennettiin uudelleen ja kunnostettiin kahden vuoden sisällä. Näyttämön verho on Vojtich Hynaisin käsialaa ja kattomaalaukset František Ženíšekin tekemiä. Nykyään teatterissa esitetään balettia, oopperaa ja draamaa.

Prahan Kansallisteatteri

Venceslauksen aukio - (tšek. Václavské náměstí) nimestä huolimatta ei ole aukio, vaan puistokatu. Se on nykyisin Prahan pääkatu, 682 m pitkä ja 60 m leveä. Aukion koon on helppo hahmottaa, sillä se yhdistää kaksi tärkeätä metroasemaa, nimittäin Můstek ja Muzeum. Aukiota hallitsee Pyhän Venceslauksen patsas, joka sijaitsee Kansallismuseon edustalla. Museo on puolestaan 1890-luvun rakennustaiteen luomus, jossa on näytteillä arkeologisia, luonnontieteellisiä ja kansantieteellisiä kokoelmia.

Venceslauksen aukio

Tanssiaistalo - lempinimeltään Fred ja Ginger on toimistotalo Prahan keskustassa. Sen suunnitteli vuonna 1997 kroatilaissyntyinen tsekkiarkkitehti Vlado Milunic yhdessä amerikkalaisen arkkitehdin Frank Gehryn kanssa. Se rakennettiin vapaalle joenvarsitontille ja sen naapurissa on rakennus jonka omistaa tsekkiläinen kirjailija ja presidentti Vaclav Havel jonka tuki oli keskeisessä asemassa jotta avant-garde tyylinen ja kiistelty rakennus saatiin hyväksyttyä. Tsekissä se tunnetaan nimellä Tančící dům, koska se muistuttaa hivenen tanssiparia ja erottuu muista, mutta se ei ole ristiriidassa Prahan tunnettujen barokki-, gootti- ja jugendrakennusten kanssa. Ylimmässä kerroksessa on arvostettu ranskalainen ravintola josta on erinomaiset näköalat. Talossa sijaitsee monia kansainvälisiä firmoja.

Tanssiaistalo

New Town Hall (Novoměstská radnice)

New Town Hall

Vyšehrad - on linnoitus Prahassa, Tšekin tasavallassa. Ensimmäinen paikalla sijainnut linna rakennettiin 900-luvulla. Nykyinen linnoitus on pääosin 1600-luvulla rakennettu ja on tyyliltään barokkia.

Vyšehrad

Kuntatalo - (tšek. Obecni dům), jonne voi mennä vaikkapa konserttiin tai kahvilaan nauttimaan hedelmäleivoksista tai muuten vaan pistäytyä ihailemassa taloa. Kartta. Toinen vinkki on käynti museossa, joka on omistettu art nouveau- taidemaalarille Alphonse Muchalle.

Kuntatalo

Ruutitorni - (tšek . Prašná brána) - sijaitsee vanhankaupungin laidalla, ja se on yksi 13 alkuperäisestä kaupunginportista. Sen virallinen tšekkiläinen nimi on Prašná brána, joka tarkoittaa ruutitornia. Ennen kuin kuningas muutti Prahan linnaan, se oli osa palatsia. Kun kaupunki laajeni, ruutitorni ei enää sijainnut kaupungin laidalla, joten sen tehtävä porttina muuttui tarpeettomaksi. Nykyään portti sijaitsee vanhankaupungin laidalla, ja se on suosittu nähtävyys, joka vetää puoleensa sekä historioitsijoita että tavallisia turisteja. Ruutitorni on yksi mahtavimmista maamerkeistä Prahan historiallisessa keskustassa. Nouse tornin 186 askelmaa näköalatasanteelle ja katsele vanhaakaupunkia 44 metrin korkeudesta. Huomaa, että portaat ovat hyvin jyrkät, joten joillekin niiden kipuaminen voi olla vaikeaa.

Ruutitorni

Troja Castle - (tšek . Trojský zámek)

Troja Castle